Mikä ja mitä on montessorikasvatus?

Montessorikasvatus on kasvatus- ja opetusmenetelmä, johon perustuvia leikki- ja kouluikäisten lasten kouluja on ympäri maailman. Montessoriajattelussa kaikki lähtee lapsesta!

Montessoripedagogiikan loi Italian ensimmäinen naislääkäri ja myöhemmin Rooman yliopiston professori Maria Montessori viime vuosisadan vaihteessa. Maria Montessorin perusajatukset ovat myös meillä Helsingin Montessori-yhdistyksen yksiköissä ohjenuorana: vähemmän pakkoa, enemmän työn iloa ja yksilön huomioonottamista. 

Montessorikasvatus tukee lapsen kasvamista elämää varten.

Montessorikasvatuksen peruspilarit:

• HUOMIOI LAPSESI YKSILÖNÄ

  Havannoimme lasta ja ohjaamme häntä mieltymystensä ja kehistysvaiheidensa mukaisen toiminnan pariin.

• TUKEE LAPSESI LUOVUUTTA JA KEHITTYMISTÄ

  Annamme lapselle tarvikkeet ja materiaalit sekä puitteet, joissa lapsi voi keksiä ja kokeilla itse. Jokainen taideteos on meille ainutkertaisen hieno.

• KANNUSTAA LASTASI OMA-ALOITTEISUUTEEN JA ITSENÄISEEN TYÖSKENTELYYN

  Autamme lasta tekemään itse. Tämä perusajatus pätee meillä niin montessorityöskentelyyn, pukemiseen, ruokailuun kuin kaikkiin arjen pieniin askareisiin.

• ANTAA ONNISTUMISEN ILOA JA VAHVISTAA LAPSESI ITSETUNTOA

  Lapsi saa valita tehtävänsä itse ja tehdä sen omassa tahdissaan. Askareesta selviäminen innostaa ja rakentaa positiivista minä-kuvaa.

• AUTTAA LASTASI TOIMIMAAN YHTEISTYÖSSÄ MUIDEN KANSSA JA KUNNIOITTAMAAN YMPÄRISTÖÄÄN

  Pienet oppivat isommiltaan, isommat auttavat pienempiään.

• TARJOAA TURVALLISET PUITTEET JA SELKEÄT RAJAT

  Pyrkimyksenämme on luoda lapselle tunne tutusta ja turvallisesta ympäristöstä, johon kuuluvat niin muut lapset kuin vastuulliset aikuiset, joihin voi tarvittaessa tukeutua.

• ANTAA RAUHALLISEN JA LEVOLLISEN ILMAPIIRIN

  Lapsi jaksaa keskittyä, kun hänellä on aidosti häntä kiinnostavaa tekemistä. Katsele kuvia leikkikoulujemme arjesta ja ilonhetkistä

Työ sanana kuvaa arvostusta, jolla suhtaudutaan leikkiin, koulutehtäviin ja aktiviteetteihin. Työ on leikkiä lapselle.

YKSILÖLLISTÄ OPPIMISTA

Kaiken oppimisen lähtökohta on lapsen oma, luontainen tiedonhalu ja aloitteellisuus. Tähän perustuen jokainen lapsi voi montessoriympäristössä edetä omaan yksilölliseen tahtiinsa. Toinen lapsi etenee nopeammin kuin toinen, ja aikaa voi ottaa jossakin vaiheessa enemmään uuteen asiaan tutustuen. Ryhmän eteneminen ei painosta etenemään, ja erityisesti pienelle lapsella on mahdollisuus toistaa aktiviteettia haluamansa verran. Opettaja esittelee seuraavan aktiviteetin vasta kun lapsi on siihen valmis. Lapset ovat innokkaita oppimaan voidessaan itse valita etenemisnopeuden ja tehtävät oman mielenkiintonsa mukaan. 

Montessorissa ei ole kiirettä. Lapsi saa valita tehtävänsä itse ja tehdä sen omassa tahdissaan.

LAPSEN KEHITTYMINEN ERI IKÄKAUSINA

Montessorin mukaan lapsi kehittyy noin kuusi vuotta kestävien kehityskausien kautta.

0–6 v. varhaislapsuus Alle 3-vuotias harjoittelee motoriikan hallintaa ja kieli kehittyy. Montessoriympäsristössä lapselle tarjotaan erityisesti aistiharjoitteita ja arkielämän aktiviteetteja eli arkipuuhia kuten kaatamisen harjoittelua, pöydän pyyhkimistä tai vaikkapa astioiden tiskaamista. Käytännön elämän töiden ja aistivälineiden lisäksi yli kolme-vuotiaille tarjolla ovat myös äidinkielen, matematiikan sekä kulttuurin alueen välineet.

Lapselle työn tekeminen on tärkeämpää kuin työn tulos. Turvallisen itsenäisyyden, oma-aloitteisuuden ja hyvän itsetunnon tukeminen ovat tärkeitä montessorimenetelmän tavoitteita erityisesti tässä ikäkaudessa.

6–12 v. lapsuus  Toisella kaudella lapsi vähitellen siirtyy abstraktiin ajatteluun konkreettisten välineiden kautta. Tällä kaudella kehittyvät lapsen valmiudet ymmärtää yhä enemmän käsitteellisiä ilmiöitä, ja hänen suhteensa omaan ympäristöönsä muuttuu järkiperäiseksi.

Tällä toisella kaudella lasta kiinnostaa moraalisuus, kulttuurin perusteiden omaksuminen, mielikuvitus, erilaisten asioiden ja tapahtumien syiden etsintä, älylliset ponnistukset ja ryhmässä toimimisen sosiaalisuus. Hän on selkeästi myös enemmän ulospäin suuntautunut toiminnassaan. Lapsi oppii älynsä ja mielikuvituksensa avulla ja tämä kausi on myös kasvavan voiman ja tyyneyden aikaa. Lue lisää kouluikäisten montessorista.

12–18 v. nuoruus. Tässä iässä nuori kasvaa fyysisesti ja käy läpi murrosiän muutoksia. Sosiaaliset suhteet ovat merkittävässä roolissa nuoren elämässä. Oma identiteetti rakentuu ja nuori havainnoi omaa sosiaalista asemaansa. Oppimisen perustana montessorimenetelmässä ovat luovuus sekä itsenäinen oppiminen. Kasvatuksella  valmistaudutaan aikuiselämää varten ja siksi opetus on käytännön opiskelua vaikkapa oman yrityksen parissa työskennellen tai huolehtien maanviljelystä tai farmista.

18–24 v. nuori aikuinen Yhteiskuntamme on muuttunut montessorin ajan jälkeen erityisesti tämän ikäkauden kohdalla, mutta edelleenkin samat kehityskauden piirteet ja tarpeet voidaan tunnistaa. Tässä vaiheessa saavutetaan aikuisuuden kypsyys ja kausi on vakaata ja rauhallista. Tänä aikana aikuisuuteen valmistautuminen kiteytetään ja saatetaan päätökseen. Nuoren aivotoiminta kehittyy vielä edelleen, ja hän tarvitsee ympäristönsä tukea. Nuorella ihmisellä on kuitenkin jo kyky ymmärtää oma osansa maailmankaikkeudessa ja suhteuttaa toimintaansa tähän kokonaisuuteen.

Kullakin kehityskaudella on oma erityisluonteensa lapsen kehityksessä, ja tämä huomioidaan myös lapsen ohjauksessa ja ympäristössä.

LAPSEN HERKKYYS OPPIA, HERKKYSKAUDET

Maria Montessori tunnisti lapsissa oppimisen herkkyyskausia, kehityksen jaksoja, joina tietyn toiminnan oppiminen sujuu erityisen helposti, kuin leikiten. Herkkyyskaudet ovat olemassa lapsella luonnostaan. Ne toimivat eri intensiteetillä eri lapsilla ja ovat osittain päällekkäisiä.

• Kielellinen 0–6 v.
• Järjestyksen herkkyyskausi 9 kk–3 v
• Kiinnostus pieniin esineisiin 1–2,5 v
• Aistitoimintojen tarkentuminen 0–5 v
• Sosiaalinen kehittyminen 2,5–6 v
• Liikkumisen herkkyyskausi 1–4 v

Kouluikäisellä 6-12-vuotiaalla herkkyydet ovat erityisesti moraalin, kulttuurin ja mielikuvituksen käytön alueilla. Myös muistikapasiteetti on parhaimmillaan tässä isässä, ja se huomioidaan montessorikoulun aktiviteeteissa.

MONTESSORIVÄLINEET JA OPPIMISYMPÄRISTÖ

Leikki ja- peruskouluissamme on tarkoin harkittu montessoriympäristö välineineen, jotka innostavat lapsia ja tukevat kehitys- ja herkkyyskausien tarpeita. Lue lisää varhaiskasvatuksen ympäristöstä ja peruskoulun toiminnasta.